Annetaanpa Konna-komistuksen kertoa itse kuulumisensa: ”Moikka toverit! Karmeeta kiirettä on pukannut tässä ja en oo joutanut kirjotteleen… Kävin tässä taannoin Mikkelissä mamman kanssa näytillä poliisiviranomaiselle, jotta uskaltaako mua ja mammaa laskee vielä VIRTA-tarkastukseen. Tarkastus on viranomaistason tarkastus pelastuskoiraksi haikaileville. Ennen sen suorittamista hyväksytysti, ei pääse tosietsinnöille. No, kyllä me se arvio läpäistiin. Oonhan mä vähän vielä sellanen hoopo, mutta olenhan mä aika nuorikin vielä ja kokematon. Mamma kuitenkin osaa aika hyvin lukea mun kotkotuksia ja näin ollen osaa minimoida emäsuuriavirheitäni 😬 Mamma on miettinyt, että viekö se mua vielä tänä syksynä sinne tarkastukseen vai vasta ens keväänä.. Saapa nähdä kuin käy.. 😂
Kovasti on myös treenattu pellolla erikoisjälkikoetta varten. Se se vasta tarkka laji on! 😱 Koe oli sitten viime sunnuntaina ja tuomariksi oli saapunut Veijo Kinnunen. Meitsi siinä sitten parastaan pisti ja aika mukiin menevästi suoriuduinkin, vaikka nyt itseäni kehunkin 😂 Niin vaan pisteitä ropisi 96! 100 pistettä on jaossa, mutta joitain ihan pikku nyansseja meni sillai, että 4 pistettä menetin.
Olisittepa nähneet mamman ilmeen, kun tuomari sanoi, ettei vielä ollut ikinä antanut erikoisjäljellä erinomaista arvosanaa 😉 Sain siis uuden koulutustunnuksen FH1! Ja sain oikein mitalin ja pokaalin, koska olin kolmesta koirasta 1.!! Ja hei, ei ollut tuomarin eka, eikä ihan tokakaan arvostelema koe! 😃 Mikäs tässä, ei ku uusia kokeita kohti ja kattotaan kuin alas tiputaan noilta pistesijoilta.. Mamma sanoo, että hyvä jos seuraavassa kokeessa paalulta päästään edes eteenpäin 😂😂😂 Pessimisti ei pety!
Terveenä olen ollut, anaalit välillä meinaa vähän reistata, mutta onneks Suvi ja Teppo huoltaa mut aina kuntoon ja nokka toimii taas!! Ei nimittäin ole itsestään selvää, että nenä toimii jos takapuoli reistailee… nimim. kokemusta on… 😐 Hyvää syksyn jatkoa kaverit! Kävin just fysioterapeutilla ja tän päivän otan rennosti makoilemalla ja popsimalla luita!”
